Menetelmät

NLP-menetelmä
Narratiivisuus eli tarinallisuus
Arvostava haastattelu
Sosiaalipanoraama

Käyttämäni valmennusmenetelmät ovat terapeuttisia ja vuorovaikutusta avaavia, vahvistavia ja luovia tutkittuja menetelmiä.

NLP(Neuro-lingvistic programming)

  • Amerikkalaisten kielitieteilijä John Grinderin ja psykoterapeutti, matemaatikko Richard Bandlerin 1970-luvulla kehittämä joukko tekniikoita ja menetelmiä. NLP on mallitettu todellisuudesta, ja painottaa erinomaisuutta, myönteisyyttä, voimavaroja ja tulevaisuuteen suuntautumista ongelmien vatvomisen sijasta. NLP:tä on kutsuttu myös erinomaisuuden psykologiaksi.

  • Sai alkunsa John Grinderin & Richard Bandlerin innostuksesta tutkia ja mallittaa huippukommunikoijia, jotka saavat terapiatyössään erinomaisia tuloksia aikaan. Ensimmäiset mallitettavat olivat maailmankuulut:ratkaisukeskeisen terapian isoäiti ja psykoterapeutti Virginia Satir, Gestalt- eli hahmoterapian kehittäjä Fritz Perls ja psykiatri, hypnoosikettu Milton Erickson.

  • Mallittaminen tekee näkyväksi organisaation rakenteen, kasvattaa tietoisuutta toimintatavoista ja ymmärrystä kulttuurista, tekee näkyväksi erot ja samankaltaisuudet, tuo esille taidot, voimavarat ja vahvuudet, avaa ihmisten toiminnan taustalla vaikuttavan maailmankuvan, tuo esiin taidot, voimavarat ja vahvuudet, on eettinen ja inhimillinen tapa tutkia ihmistä ja ihmisten käyttäytymistä. Mallittaa voi organisaatioita, osastoja, tiimejä ja yksilöitä.

  • On levinnyt vuosikymmenten aikana eri puolille maailmaa. Sitä käyttävät niin terapeutit, valmentajat, työnohjaajat,urheilijat, coachit kuin johtajatkin työn ja tulostensa kehittämisessä. NLP:tä on myös paljon tutkittu tieteellisesti. Tuhansien ihmis- ja asiakastyön ammattilaisten kokemus sekä tieteellinen tutkimus ovat osoittaneet, että NLP:n lähestymistapa on käytännönläheinen, ratkaisukeskeinen, osallistava ja konstruktivistinen sekä systeeminen työskentelytapa, joka tuottaa nopeasti tuloksia. Sen avulla päästään välittömästi ongelmista ratkaisuihin.

  • On tutkimussuuntaus, jota sovelletaan laaja-alaisesti kaikkeen inhimilliseen vuorovaikutukseen asiakaspalvelusta myyntityöhön, johtamiseen, esimistyöhön, coachingiin, urheiluvalmennukseen ja terapiakeskusteluihin.

  • NLP on poikkitieteellinen kokoelma ajattelu-, toiminta- ja toteutusmalleja inhimillisistä vuorovaikutusprosesseista ja rakenteista, joiden kautta rakennamme todellisuutta tässä ja nyt.

  • NLP:n suosion salaisuus piilee käytännönläheisissä ja konkreettisissa malleissa, joiden kautta voi saada nopeasti aikaan positiivisia muutoksia arjen ja työn vuorovaikutustilanteissa sekä oman ajattelun toiminnallisten esteiden purkamisessa.

  • NLP:tä voi opiskella monissa paikoissa ja eripituisilla opetusjaksoilla muutaman tunnin ja yhden illan kestävistä tutustumis- tai intensiivikoulutuksista useita kuukausia kestäviin NLP Practitioner-, NLP Master Practitioner- ja NLP Trainer-tutkintokoulutuksiin.

  • Suomen NLP-yhdistys suosittaa NLP tutkintokoulutusten vähimmäispituudeksi 16 päivän koulutuskokonaisuuksia. Näin taataan parhaimmin koulutuksen vaikuttavuus ja oppimisen syvyys osallistujille.

  • NLP:n mukaan kokemukset (vuorovaikutustilanteissa:myynti- tai neuvottelutilanteissa, palaveri, esimies-alaiskeskustelut, palautekeskustelut ym.) koostuvat taidoista ja niillä on rakenne, jonka voi mallittaa auki. Erityisosaamista mallittamalla voidaan parhaita käytäntöjä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa laajentaa koko organisaation käyttöön.

  • NLP-menetelmiä olen itse opiskellut Lauri Heikkilän, Veli-Matti Toivosen, Matti Alpolan,Vuokko Travantin ja Marja-Leena Savimäen johdolla.

    "Ei todellisuus rajoita meitä, vaan se mitä pidämme mahdollisena."

    - Bandler & Grinder

    Lue lisää NLP:stä

    Narratiivinen työote

    Perheterapeuttien Michael Whiten ja David Epstonin 1980-luvun lopulla kehittämä menetelmä, jonka mukaan merkitykset, joita ihmiset antavat kokemuksilleen ja niihin liittyvät suhteet muodostavat käsityksemme elämästä.Työtavan tavoite on auttaa valmennettavaa vapaammaksi elämäänsä ja identiteettiinsä liittyvistä kielteisistä “totuuksista”, ohuista johtopäätöksistä. Tämä mahdollistuu rakentamalla keskusteluja, jossa elämää ja ihmisten vaihtoehtoisia käsityksiä itsestään kuvataan rikkaasti. Kuvaukset sisältävät ne tiedot ja kyvyt, joita tarvitaan ongelmien kohtaamisessa.

    Ihmisen elämä on tutkittava tarina, jota hän jäsentää tulkitsemalla valintojaan ja kokemuksiaan tapahtuneista asioista. Narratiivisessa ajattelussa ongelmia ulkoistetaan keskusteluharjoitusten avulla. Ongelma voidaan ulkoistaa kuvitteelliseksi hahmoksi tai henkilöllisyydeksi tai sitä voidaan tutkia kolmannessa persoonassa. Ongelman ulkoistamisessa tyypillinen kysymys voi kuulua:"Jos ongelma olisi x tai eläinhahmo, mikä ongelma silloin olisi?."

    Narratiivisessa työskentelyotteessa valmennettava saa haastatteluharjoitusten avulla tilaa tutkia haasteitaan, kehityskohteitaan tai arjen sujumista haittaavia ongelmia.

    Kun hankala tai haittaava asia ulkoistetaan valmennettava voi olla uskollisempi omalle tarinalleen eikä pitäydy liiaksi editoidussa tarinassa. Tarinassa, joka on suotavaa kertoa tietyissä tilanteissa ja tietyllä tavalla.

    Elämänkaaren aikana annamme kokemuksille ja tapahtumille merkityksiä. Joskus näissä korostuvat liiaksi ongelmat, epäonnistumiset tai haasteet ja vaikeudet. Tätä voidaan muuttaa voimavarakeskeisemmäksi, kun ihmisen toimintaa haittaava valtatarina aukeaa.

    Ohuttakin tarinaa itsestä voi muuttaa ja vahvistaa sekä rikastuttaa uusilla vaihtoehtoisilla tarinoilla, joita narratiivisen työtavan harjoitukset tuovat.

    Narratiivinen työote on monipuolinen ja sitä käytetään mm. coachingissa, opetuksessa, sosiaalityössä, urheiluvalmennuksessa, organisaatioiden kehittämisprosesseissa ja työnohjauksessa.

    Narratiivista työotetta opiskelin kuuden vuoden ajan NLP-kouluttaja, psykoterapeutti (VET) Lauri Heikkilän erilaisissa NLP Practitioner, NLP Master Practitioner, NLP Narratiivinen työnohjausryhmä ja lukuisissa lyhytkoulutuksissa.

    Sosiaalipanoraama

  • Aika ajoin epämääräinen, riittämätön, tai ahdistava olo? Tutkimalla oloon ja tunteeseen liittyvien ihmisten sijainteja sosiaalipanoraamassasi, saatat havaita jonkun henkilön sijaitsevan liian lähellä tai kaukana itseäsi, ehkä olevan liian suuren suhteessa minänmielikuvaasi.

  • Harjoitusten avulla henkilön voi siirtää parempaan, vähemmän ahdistusta, tai tukalaa oloa aiheuttavaan paikkaan sosiaalipanoraamassasi. Tärkeitä koordinaatteja ovat lisäksi katseen suunta ja korkeus. Olosi voi kohentua jo tässä kohtaa harjoitusta. Tärkeä palaveri edessä ja jännittää? Sosiaalipanoraaman avulla sinulle tärkeät ihmiset voidaan siirtää vaikka selkäsi taakse tueksesi.

  • Saat vahvuutta viestintään, tunnet fyysisesti tuen kehossa,ja saat voimaa viestiä asiasi rohkeammin. Jo seuraava neuvottelu saattaa sujua vuorovaikutuksellisesti paremmin "tukihenkilöiden" avulla.

  • Hollantilaisen sosiaalipsykologi Lucas Derksin 1995 kehittämä työväline tiedostamattomien sosiaalisten systeemien, ajattelukuvioiden, tutkimiseen ja niiden muuttamiseen. Mallin avulla voidaan parantaa monimutkaisia ja tulehtuneita ihmissuhteita, tai ratkaista yksilöiden ja ryhmien välisiä vuorovaikutusongelmia.

  • On NLP-viitekehykseen sovellettua sosiaalipsykologiaa.

  • Väline sosiaalisen kokemuksen rakenteiden tutkimiseen ja muuttamiseen yksilön kannalta ekologisemmaksi.

  • Derks julkaisi ensimmäisen kirjansa (1998) The Social Panorama Model – Social psychology meets NLP.

  • Derksin mallitustutkimukset jatkuvat yhä ja lukuisia artikkeleita sekä kirjoja on julkaistu englanniksi, hollaniksi sekä saksaksi.

  • On tulos ihmisten mallittamisesta, tulos tiettyjen, tässä sosiaalisten, subjektiivisten, omakohtaisten kokemuksien tutkimisesta tarkoituksena tunnistaa maailmanlaajuisia, kulttuurisia ja henkilökohtaisia kuvioita.

  • Derks mallitti sosiaalipanoraaman taustalle viiden vuoden ajan satoja ihmisiä.

  • Opiskelin sosiaalipanoramaa menetelmän kehittäjän Lucas Derksin johdolla.

  • Katso videolta, mitä Marja-Leena Savimäki kertoo sosiaalipanoraamasta.

  • Katso videolta case: Lucas Derks kertoo sosiaalipanoraamasta.

  • Lue lisää: Lucas Derksin kotisivut.

    Clean language

    Psykologi David Groven 1980-luvulla kehittamä voimallinen kysymysmallimenetelmä. Penny Tompkins ja James Lawley kehittivät edelleen Groven mallia laajemmaksi kuin terapeuttiseen käyttöön: coachaukseen, valmennukseen ja vuorovaikutukseen. Clean language-kysymykset esitetään erityisessä muodossa. Gordonin mukaan kaikki maailmakuvamme ovat metafoorisia, koska ne ovat keinoja, joilla pyrimme löytämään merkityksiä nykyisille aistikokemuksillemme vertaamalla niitä aiempiin kokemuksiimme. Kyse on mallittamisprosessista, sillä ohjaaja toisintaa asiakkaan kokemuksen metaforaa asiakkaan omaan mieleen. Käytettäviä peruskysymyksiä on vain 12. Kysymysten ohjaamina asiakas voi helposti saavuttaa uusia maailmoja.

    Arvostava haastattelu

    Arvostava haastattelu (Appreciative Inquiry, AI) etsii yksilöistä, yhteisöistä ja ympäristöistä vahvuuksia, myönteisiä tulevaisuuden kuvia ja auttaa systemaattisesti rakentamaan toimintaa niiden pohjalta. Amerikkalainen professori David Cooperrider kehitti menetelmän 1980-luvulla.

    Menetelmässä fokus on siinä, mikä on yksilössä tai yhteisössä parasta ja voimallisinta sekä miten sitä voidaan jalostaa. Asioiden katsominen vahvuuksien kautta on kehittämistyössä voimallinen ja jykevä työkalu muuttamaan organisaation tai yhteisön toimintaa. Jokaisessa työyhteisössä on jo toimivia, hyviä ja hienoja asioita sekä menestystekijöitä. Jalostamalla ja muokkaamalla niitä voi rakentaa jopa menestystarinoita. Arvostava haastattelu on monipuolinen ja sitä on käytetty paljon liiketoiminnassa, valmennuksessa ja terapiassa sekä työnohjauksessa.

    Cooperriderin mukaan organisaatiot ovat kuin runoja: kukin löytää niistä, mitä haluaa, oli se sitten hyvää, pahaa,innostavaa tai energiaavievää. Keskeistä on se, mihin huomiomme kulloinkin kiinnittyy, sillä juuri niillä asioilla on taipumusta kasvaa ja vahvistua mielessämme.

  • Terhi Mäkiniemi / terhi(ät)terhimakiniemi.fi / +358-40-584 7710