Viikonloppuni vierähti Muumilaakson tarinoita kuunnellessa. Sen seurauksena aloin pohtia, mitä kaikkea lukeminen saa aikaan aivoissa ja mielessä, sekä miten lähes välttämätöntä lukeminen on ihmiselle kehittymisen kannalta.
YLE:n viikonlopun mittainen Muumit-lukumaraton tempaisi minut täysin mukaansa Muumilaakson tarinoihin ja mitä mainioimpien muumihahmojen matkaan.
Miten loistava konsepti lukumaraton YLE:ltä olikaan, toivottavasti sille tulee jatkoa ja pian!
Lukeminen avaa uusia maailmoja ja todellisuuksia
Kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta ajatellen lukeminen on kultuuria, jopa kulttuurinen elämys parhaimmillaan. Lukeminen on ennen kaikkea hyvä muistutus siitä, mitä kaikkea ihmisessä tapahtuu, kun kieli, mielikuvitus ja aivot työskentelevät yhdessä. Ihminen voi uppoutua tarinaan ja päästä hetkeksi kuin toiseen todellisuuteen!
Lukumaratonin lukijat antoivat omat vivahteikkaat, eläytyväiset, soinnilliset tai ainutlaatuisen rytmikkäät äänensä Tove Janssonin luomille hahmoille. En voinut kuin ihailla, miten upeasti esimerkiksi Leena Uotila, Henri Piispanen, Kaija K, Alam Pöysti, Suvi Teräsniska, Joanna Haartti, Olavi Uusivirta, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Maria sid, Maria Veitola, Samuli Putro presidentti Stubb ja monet monet muut lukijat tarinoita.
Tarinoiden kuuntelemisesta ja niihin uppoutumisesta syntyi viikonlopuksi kuin “yhteinen mielentila”, sellainen mielentila missä on toivoa, turvaa ja tukea maailman melskeiden keskellä. Elävä, selkeä ja sujuva lukeminen ei ole vain tekninen taito. Se on kykyä välittää tunnetta, rytmiä ja merkityksiä kuulijalle. Kuulija ei ainoastaan ymmärrä tarinaa, vaan kokee sen kehossaan ja parhaimmilaan ehkä sielun sopukoissaan asti.
Lukemisen tutkittuja hyötyjä
Lukeminen on ainakin aivotutkimuksen näkökulmasta poikkeuksellisen kokonaisvaltaista toimintaa. Lukeminen nimittäin aktivoi kielen käsittelyn alueita, muistia, mielikuvitusta ja tunnesäätelyyn liittyviä hermoverkostoja samanaikaisesti. Samalla kun ihminen seuraa hahmojen valintoja, ristiriitoja, epävarmuutta, ratkaisujen tekemistä, oikean suunnan valitsemista tai päätöksen tekemistä, hän harjoittelee empatiaa ja näkökulmanvaihtotaitoa – kykyä katsoa ja nähdä maailma toisen ihmisen silmin!
Muumitarinoiden filosofia tekee tästä erityisen hedelmällistä. Hahmot ovat inhimillisiä heikkouksineen: Muumipeikon herkkyys, Nuuskamuikkusen vapaudenkaipuu, Niiskuneidin haaveikkuus. Turvallisessa tarinamaailmassa voi kohdata pelkoa, yksinäisyyttä, muutosta ja iloa ilman, että itse on uhattuna. Näin mieli jäsentää omia kokemuksiaan symbolien ja kertomusten kautta.
Lukeminen on siis sekä kognitiivista harjoittelua että tunne-elämän huoltoa. Se vahvistaa keskittymistä aikana, jolloin huomiomme on jatkuvasti sirpaloitunut, ja antaa tilaa ajatuksille rakentua rauhassa.
Ehkä siksi lukumaraton tuntui lopulta hiljaiselta vastalauseelta kiireelle: istumme yhdessä, kuuntelemme tarinaa – ja samalla rakennamme aivoihimme uusia yhteyksiä ja mieleemme uusia merkityksiä.
Lukemisen hyödyistä vauvasta vaariin
Lue lisää lukemisen hyödyistä vauvasta vaariin esimerkiksi täältä:
Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta 2024 tutkimuksesta
Kiteytettyinä lukemisen hyödyistä kerrotaan muun muassa seuraavaa:
1. Lasten ja nuorten lukutaito on aikuisten vastuulla.
2. Neuvola luo perheiden lukurutiinin
3. Koulurauha turvaa lasten lukutaitoa
4. Jo puoli tuntia lukemista päivässä edistää lukutaitoa
5. Riittävä lukutaito mahdollistaa nuorelle itsenäisen elämän
6. Monikielisyyden tukeminen on koko Suomen etu
7. Työikäisten lukutaidon vahvistaminen on tehokas työllisyystoimi
8. Kirjasto rakentaa kriisinkestävyyttä
9. Kirjallisuutta ei synny ilman kirjailijaa
10. Lukutaitotyöhön tarvitaan koko yhteiskunta
Lukeminen on osa kulttuurihyvinvointia joka tuottaa terveyttä ja hyvinvointia ihmiselle.
