Musiikki terveyden ja hyvinvoinnin tukena
Vielä näin joulun alla sain uskomattoman upean mahdollisuuden, kuin joululahjan, osallistua suuresti arvostamani neurologian emeritusprofesori Seppo Soinilan luennolle:”Music for well-being, recovery and rehabilitation”.
Musiikin kokeminen on yksilöllistä. Musiikissa vaikuttavat muun muassa sävelkorkeus, harmonia (sävelten yhteissointi), rytmi, tempo (nopeus) ja dynamiikka (voimakkuuden vaihtelut). Parhaimmillaan musiikki on aistillisia kokemuksia joista tulee jopa ekstaasin kaltainen tila!
Kun ihmisen mielimusiikin kuulemiseen liittyy vahvoja muistoja, musiikki voi tuottaa hyvinkin tarkkarajaisia ja teräviä muistoja. Esimerkiksi henkilö jolla on jo muistin kanssa haasteita saattaa lempikappaleitaan kuullessaan yllättäen muistaa tarkasti esimerkiksi pvm:n, maiseman muodot, värit ja korkeuserot, kellon ajan, vaatetuksen, seuralaisten vaatteet ym.
Musiikkia on ehkä ollut aina ihmisen maapallolla olon ajana. Tarkalleen sitä kuinka vanhaa musiikki on, ei tiedetä. Musiikin arvellaan olleen ihmisen varhaisin kommunikaation väline, jopa ennen puhuttua kieltä.
Kun ikiaikaiset aivomme yrittävät selvitä tässä suorituskeskeisessä toistuvia muutoksia tulvillaan olevassa maailmassa, voi musiikki tarjota juuri sitä lievitystä stressin ja kiireen keskelle mitä tarvitsemme. Tosiinaan se potkii lisää virtaa pääkoppaan ja motivoi, tai sitten tuottaa tunteita kun on tunnelmoinnin tai tunteiden käsittelun aika.
Musiikki aktivoi laajasti aivojen eri osia, kuten esimerkiksi:
auditiivista, motorista ja visuaalista aivokuorta, limbistä järjestelmää ja
aivokuoren etuosaa.
Aktivaatio voi olla kokonaisvaltaista, osittaista tai musiikin välttelyä. Aktivaatio näkyy fMRI-kuvissa verenkierron lisääntymisenä aivoalueilla.
Musiikin vaikutusmekanismit
Musiikin vaikutusmekanismit ovat moninaiset.
1)Musiikki vaikuttaa hypotalamuksen kutta aivolisäkkeeseen ja aivorunkoon, autonomiseen hermostoon sekä aivorungon alueelta ohjautuviin kardiovaskulaarisiin elintoimintoihin (hengitys, sydämen syke, virtsarakon toiminta ym.) ja kortisoliin.
Euroopassa aivoinfarktien määrä on kasvussa väestön ikääntymisen johdosta. Siksi aivoista kannattaa huolehtia jo ennaltaehkäisevästi.
Musiikki tehostaa aivoinfarktista kuntoutumisessa. Palauttaa kognitiivista toimintaa: puhe, muisti ja lievittää masennusta sekä sairauteen liittyvää hämmennystä.
Musiikki lievittää stressiä
Se helpottaa ja lievittää niin kiukkua, tuskaa, pelkoa, ärtyneisyyttä, uupumusta, masennusta, ahdistusta kuin kipua. Laskee sydämen sykettä ja stressihormoni kortisolin määrää.
Musiikki on auditorista ja visuaalista stimulaatiota aivoille. Esimerkiksi nähdessäsi pianistin soittavan pianoa, peilisolujärjestelmäsi aktivoituu ja saat hermoverkoissa tuntuman siitä “kuin itse soittaisit pianoa”.
Lue lisää tähän aiheeseen liittyvistä blogeistani
