Artikkelin perusteella: Ferritiinistä ja kilpirauhasesta
APU-lehden artikkelissa on asiantuntijana arvostettu sisätautiopin dosentti, sisätautien erikoislääkäri Esa Soppi, joka on saanut monia hoitamaan ferritiiniarvojaan paremmin.
Tässä muutamia poimintoja artikkelista:
– Joka viides suomalainen nainen kärsii raudanpuutteesta jossain vaiheessa elämäänsä.
– Alhaista ferritiiniarvoa ei pidetä vakavana tai nostamisen väärtinä.
-Kilpirauhasoireiden taustalla voi olla raudanpuute.
100–150 000 potilasta käyttää tyroksiinia niin sanottuun subkliiniseen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Subkliininen tarkoittaa vähän tai piilevästi oireilevaa.
-Kolmasosalla ihmisistä ei ole mitään vikaa kilpirauhasessa, vaan raudanpuute, koska thyroideaperoksidaasientsyymi, joka säätelee kilpirauhashormonien tuotantoa, on rautapohjainen. Kun potilaalla aloitetaan kilpirauhaslääke, raudanpuute jää hoitamatta.
Raudanpuute, kilpirauhanen, työhyvinvointi, coaching, naiset
Nostan tämän asian esille, jotta he joita asia koskee saisivat paremmin tukea terveyteensä ja asianmukaista Käypä hoitoa.
APU-lehden artikkeli raudanpuutteen tunnistamisesta kertoo myös kilpirauhasesta ja raudan merkityksestä sen hyvinvointiin (linkki artikkeliin kommenteissa)
Artikkelissa mm. sisätautiopin dosentti, sisätautien erikoislääkäri Esa Soppi puhuu rautavajeesta jo kansantautina ja että Ferritiinin merkitys raudanpuutteen diagnostiikassa on kuitenkin tunnettu 50 vuotta.
Ferritiini, työhyvinvointi ja coaching.
Miten ferritiini tai kilpirauhasen hoito liittyy työhyvinvointiin ja coachingiin?
No, tämä liittyy työhyvinvointiin ja coachingiin sillä tavoin, että jos asiakkaan perusterveys ja hyvinvointi ei ole mallillaan, harvemmin toivottu tuloksellisuus tai tuottavuus työssä tai coachingissa asetetut tavoitteet saavutetaan.
Olen kuullut ja itsekin havainnut, sitä miten toisinaan coachit saattavat olla liiankin innokkaita puskemaan coachattaviaan kohti parhaimpaansa silloinkin, kun voimavarat tarvitaan jo arjessa selviytymiseen.
Asia on kompleksinen ja hankala selvittää ellei asiakas itsekään ole tietoinen asiasta.
Olen itse esimerkki siitä, etten ole aina tiennyt ferritiiniarvojen alhaisuutta ja puskenut menemään liian vähillä varastoraudoilla liian pitkään, kuormittanut liikaa keho-mieltäni ja kärsinyt niiden pitkäkestoisista vaikutuksista jälkikäteen. Olen onneksi kurssittautunut ja opetellut monia kehollisia stressinsäätelykeinoja, joiden ansiosta olen selvinyt, mutta rautakuurejakin on tarvittu ja useampi.
Nykyään mittautan ferritiini kaksi kertaa vuodessa, jotta pysyn kartalla siitä, missä kehossani asian osalta mennään.
Oma kokemukseni on opettanut tietyissä coaching-tilanteissa havainnoimaan, voisiko asiakkaalla olla alhainen ferritiini ja silloin tavallisesti siitä mainitsenkin sekä ohjaan eteenpäin. Tämä on myös osa coachin eettistä toimintaa, ettei yritetä ratkoa sitä mihin oma koulutus ja tausta ei riitä, vaan ohjataan eteenpäin.
Coachingia voi jatkaa sitten kun voimavarat taas lisääntyvät ja se voi tuottaa paremmin oivalluksi sekä uusia tulokulmia työpöydällä olevien asioiden äärellä.
Oivalluksen hetkiä kaikille coacheille, coachattaville, työyhteisöille ja esimiehille oman sekä toisten terveyden äärellä.
Lisätietoja
https://www.apu.fi/artikkelit/ferritiini-burnoutien-syyna-raudanpuute-potilaat-heitteilla
