Taidetoiminta ja siihen osallistuminen tukee terveyttä ja edistää hyvinvointia
Tämä selviää 2019 julkaistusta UCL:n (University College London) psykobiologian ja epidemiologian professori Daisy Fancourtin ja tutkijatohtori Saiorse Finnin scoping-katsauksesta:”What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being?: A scoping review”.
Scoping-katsaus kattoi yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta. Tämä on edelleen 2025 vuoteen mennessä laajin tieteellisesti tehty kartoitus taiteiden ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Maailmalla tätä scoping-katsausta pidettiin laajalti esimerkkinä siitä, miten taiteen myönteisistä vaikutuksista terveyteen on viimein riittävästi kiistatonta näyttöä.
Taidetoiminnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset tulevat esille niin taidetoimintaan osallistumisena kuin taiteenkokemisena.
Fancourtin ja Finnin scoping-katsauksen ydinviesti kuuluu:”Taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteenkokijana että taiteen tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia, hoitaa ja auttaa selviytymään akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.”
Scoping-katsaus julkaistiin marraskuussa 2019 ja se sai maailmalla heti laaja-alaisesti huomioita, sillä siinä on mukana laaja-alaisesti taiteen sekä kulttuurin eri aiheita ja julkaisuja jota WHO tuottaa sekä levittää.
Tutkimusraportti oli luonteeltaan scoping review eli kartoittava kirjallisuuskatsaus tai scoping-katsaus. Suomessa titeellisessä tutkimuksessa käytetään kumpaakin termiä aiheesta.
Scoping-katsaus tarkoittaa että tutkimusraportissa käytiin läpi valtava määrä tutkimuksia syventymättä mihinkään yksittäiseen tutkimukseen sen tarkemmin tai enempää.
WHO:n Euroopan alueeseen kuuluu 53 maata mukaanlukien Venäjä. Scoping-katsauksessa kartoitettiin sekä engalanninkielistä että venäjänkielistä tutkimuskirjallisuutta.
Kulttuuri- ja taidetoiminta terveyden tukijana.
Fancourtin ja Finnin (2019) mukaan kulttuuri- ja taidetoiminta ennaltaehkäisevät ja tukevat terveyttä monin eri tavoin. Taidetoiminta ja siihen osallistuminen voivat siten edistää ja lisätä hyvinvointia sekä terveyttä.
Kulttuuri- ja taidetoiminta tukee muun muassa sosiaalisuutta, kannustaa terveyttä tukevaan käyttäytymiseen ja ennaltaehkäisee sairastelua. Lisäksi taiteen esteettiset ja emotionaaliset osatekijät mahdollistavat tunneilmaisua, tunteiden säätelyä ja vähentävät stressiä.
Taiteen esteettiset ja emotionaaliset osatekijät mahdollistavat tunneilmaisua, tunteiden säätelyä ja vähentävät stressiä. Tunteiden säätely on ihmisen sisäsyntyinen tekijä ja kertoo siitä, miten henkilö hallitsee ilmaisuaan tunteita nostattavassa tilanteessa. Stressi on laaja-alaisesti tunnettu riskitekijä monille sydän- ja verisuonisairauksille sekä syöville.
Taiteen ja taidetoimintaan osallistumisen hyvinvointivaikutuksia:
• lisää työympäristön viihtyisyyttä
• laskee verenpainetta ja stressitasoja
• lisää itsetuntoa
• vahvistaa vastustuskykyä
• edistää yhteisöllisyyttä
• aktivoi kanssakäymistä
• tarjoaa merkityksiä ihmisen olemassaololle
• vahvistaa myötätuntoa lisää työhyvinvointia.
Taiteen eri muodot ja niiden määrittely.
Fancourtin ja Finnin (2019) mukaan taide voi ilmetä monin eri muodoin ja taidetta voidaan määritellä esimerkiksi taitelijatoiminnan kautta jakamalla taidetoiminta viiteen eri muotoon, kuten:
− esittävä taide: tanssi, teatteri, musiikki, elokuvat ja laulu.
− visuaalinen taide, suunnittelu ja käsillä tekeminen: maalaus, veistos, valokuvaus ja tekstiilit. − kirjallisuus: kirjoittaminen, lukeminen ja osallistuminen kirjallisuusfestivaaleille.
− kulttuuri: museoissa, gallerioissa, konserteissa, teattereissa ja taidenäyttelyissä käyminen, yhteisötapahtumat ja kulttuurifestivaalit ja -messut.
− digitaalinen sekä elektroninen taide: animaatiot, elokuvien tekeminen ja tietokonegrafiikka.
Lähteet
Fancourt D, Finn S. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review [Internet]. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2019. PMID: 32091683.
lue lisää kulttuurihyvinvoinnin aiheista sivustolla:
