Musiikki työhyvinvoinnin tukena
Mitä ajatuksia musiikin kuuntelu sinussa herättää? Entä, voisitko ajatella kuuntelevasi tai katsovasi musiikkikonserttia työssä tauoilla ja näin laskea kierroksia kehosta ja mielestä?
Tiesitkö, musiikki on tieteellisesti paljon tutkittu taiteen muoto, josta on moneksi niin keskittymiskyvyn lisääjänä, stressin lievittäjänä kuin kivun helpottajana? Lue artikkelista lisää aiheesta ja oivalla!
Musiikista on moneksi. Sitä on tutkittu paljon ja tulokset ovat hyviä. Musiikkia voisi systemaattisesti kuunnella tai katsoa vaikka työpäivän lomassa tauoilla yhdessä työkavereiden kera!
Musiikki lievittää stressiä, auttaa rentoutumaan, kohottaa mielialaa, helpottaa masennusta, nostattaa iloa, tuo lohtua, auttaa purkamaan tukaliakin tunteita, parantaa keskittymiskykyä ja lisää muun muassa luovuutta. Tärkeintä on, että kuunneltava musiikki on kuuntelijalleen mahdollisimman mieluista.
Musiikin rentouttavat ja rauhoittavat vaikutukset perustuvat siihen, että rauhallinen ja melodinen musiikki alentaa muun muassa stressihormoni kortisolin määrää kehossa. Moni saa musiikista lisää keskittymiskykyä ja luovuutta, siksi esimerkiksi suunnitellessa luentoa, esiintymistä, opetusta tai strategiaa musiikin kuuntelu auttaa ylläpitämään ideointia ja ruokkii luovuutta.
Työpaikoilla musiikki voi edistää ja luoda yhteyttä ihmisten välillä sekä parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, esimerkiksi yhteisöllisten laulu- tai muiden musiikkitapahtumien kautta.
Koska musiikki auttaa muistamaan ja tehostaa oppimista, kannattaa musiikkia kuunnella eri yhteyksissä työpöydän äärelläkin. Vapaa-ajalla voi hyödyntää musiikin kykyä auttaa tunteiden ilmaisussa, sillä musiikki tarjoaa mahdollisuuden ilmaista tunteita ja ajatuksia sävelien tuella. Tämä voi olla terapeuttista ja auttaa käsittelemään vaikeitakin työssä ja elämässä meneillään olevia asioita.
Musiikki koetaan yksilöllisesti koska ihmsinä olemme yksilöitä
Musiikin vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin, sillä eri ihmiset voivat kokea musiikin eri tavoin, ja siksi musiikin hyvinvointivaikutuksetkin vaihtelevat. Esimerkiksi musiikkiterapiasta on saatu apua jopa masennukseen (Erkkilä ym. 2011), jos työhösi kuuluu olla tekemisssä tiettyjen potilasryhmien kanssa, esimerkiksi eri asteisten masentuneiden kanssa, voi olla kiinnostavaa lukea lisää taideterapiasta ja sen vaikutuksista. Musiikkiterapiaa käytetään monissa terapeuttisissa yhteyksissä auttamaan ihmisiä lisäksi erilaisissa mielenterveyden haasteissa.
Tulevia ikääntymisen päiviä ajatellen, musiikin kuuntelu ja laulaminen tukevat muistisairaiden kognitiivisia toimintoja (Särkämö ym. 2013). Toisaalta, rauhallinen musiikki ennen nukkumaanmenoa voi helpottaa rentoutumista ja parantaa unen laatua.
Musiikki motivaattorina kuntoilussa, kivun lievittäjänä, väkivallan ennaltaehkäisijänä ja mielen tukena
Moni on omakohtaisesti varmasti jo havainnutkin, miten mainio tuki ja motivaattori musiikin kuuntelu on liikunnan harrastamiselle, käy sitten salilla, hölkällä, kävelyllä tai juoksulenkillä – musiikki auttaa ylläpitämään toivottua vauhtia ja energiaa harjoittelun aikana.
Musiikki on tutkitusti tehokas apu kivunlievitykseen, sillä musiikin kuuntelu auttaa vähentämään kipua ja epämukavuutta erityisesti leikkausten jälkeisissä hoidoissa ja pitkittyneissä, sekä erilaisissa pitkittyneisä kroonisissa kiputiloissa (Sihvonen ym. 2022).
Tieteellisissä tutkimuksissa on selvinnyt sekin, miten musiikin tekeminen ennaltaehkäisee väkivaltaa, vähentää hyökkäävää käyttäytymistä ja purkaa aggressioita. (Daykin ym., 2013)
Tulevia ikääntymisen päiviä ajatellen, musiikin kuuntelu ja laulamisen on havaittu tukevan muistisairaiden kognitiivisia toimintoja (Särkämö ym. 2013). Toisaalta, rauhallinen musiikki ennen nukkumaanmenoa voi helpottaa rentoutumista ja parantaa unen laatua.
Mutta tiesitkös sen, että jo 1100 -1200 -luvuilla muusikoita palkattiin sairaaloihin soittamaan kipupotilaille ja rauhoittamaan heidän oloaan? Niinpä, musiikin hoitavilla vaikutuksilla on yllättävän pitkä hoitava historia ja musiikki on ollut keskeinen paranemisen tukimuoto pitkään.
Kirjallisuutta ja lähteitä:
Daykin,D., De Viggiani,N., Pilkington, P. & Moriarty, Y. 2013. Music making for health, well-being and behaviour change in youth justice settings: a systematic review.
Erkkilä, J. & Tervaniemi, M. 2012. Musiikkiterapia masennuksen hoidossa. Suomen lääkärilehti.
Erkkilä, J. 2016. Musiikkiterapia. Duodecim oppiportti. Viitattu 1.11.2023.
Sihvonen, A., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Nro 18/2014.
Pitkäniemi, A., Sihvonen, J., Särkämö, T. & Soinila, S. 2020. Musiikki-interventiot kivun hoidon osana. Lääkärilehti. Nro 37/2020.
Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Numminen, A., Kurki, M., Johnson, JK. & Rantanen, P. 2013. Cognitive, Emotional and Social Benefits of Regular Musical Activities in Early Dementia: Randomized Controlled Study. The Gerontologist, Volume 54, Issue 4, August 2014, Pages 634–650.
Kirjoittajasta
Terhi Mäkiniemi on suorittanut Turun ammattikorkeakoulussa 2023-2024 medianomin YAMK-tutkinnon erikoistuen kulttuurihyvinvointiin ja taiteen eri muotojen hyvinvointivaikutuksiin terveyden tukena. Mäkiniemi on kouluttanut kymmeniä työyhteisöjä hyvinvoinnista ja terveyden edistämistä eri teemoisin sisällöin vuosien ajan. Mäkiniemen sydämen saavat syttymään erilaiset keinot lievittää stressiä, parasympaattisen hermostomme tukeminen sekä voimavarakeskeiset keinot jaksamisen tukena.
Lue lisää: www.terhimakiniemi.fi
Herättikö artikkeli kysymyksiä? Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää.