Tampereen yliopiston tutkimushanke Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimus
Seurasin livenä (30.1.2025) Tampereen yliopiston Työuupumuksen alkulähteillä -hankkeen päätöswebinaaria ja mitä kaikkea kuulinkaan.
Tämän päivän Suomessa työuupumus ja sen uusiutuminen on yleinen ilmiö, joka kosketta merkittävää osaa työikäisistä. Kyselytutkimuksen mukaan jopa 26 % vastaajista oli kokenut työuupumuksen kerran aiemmin, joka 4:s henkilö. Työuupumuksen uusiutumisesta 2–3 kertaa kertoi 12 % vastanneista ja 2 % oli kohdannut uupumuksen yli kolme kertaa. Yhteensä uupumuksen oli kokenut kerran tai useamman yhteensä 40 %:a vastanneista. Minusta tämä on huolestuttavaa!
Tulokset tulivat esille Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimushankkeen yli 13 000 suomalaisen työntekijän kyselyaineistossa.
Tutkimushankkeen päätavoitteena oli selvittää työuupumuksen koettuja syytekijöitä. Koettuja syytekijöitä tutkittiin kahdella eri aineistolla: 1) vakavista itseraportoiduista työuupumusoireista kärsivien haastatteluaineistossa (n = 25) ja 2) laajassa eri alojen työntekijöitä käsittävässä kyselyaineistossa (n = 13 235).
Tutkimushankkeen tavoitteena oli päivittää työuupumustutkimus tavoittamaan työuupumuksen juurisyyt nykytyöelämässä ja tutkia erilaisia työuupumustyyppejä, toisin sanoen analysoida mistä eri syistä työntekijät uupuvat nykyisin. Lisäksi hanke tuotti laaja-alaisesti tietoa työuupumuksen syistä ja ilmenemisestä tämän päivän Suomessa.
Työuupumustyyppejä
Työuupumuksen toistuvaan uusiutumiseen olivat yhteydessä korkeat aikapaineet ja esihenkilötyön puute. Työuupumuksen uusiutuvuuteen työhön liittyvien tekijöiden lisäksi kytkeytyivät työntekijöiden persoonallisuus, toimintatapa työssä ja suhde työhön. Lisäksi liian korkea hyväksynnän tarve toisilta ja matala itseen liittyvien ydintulkintojen taso, joka kuvastaa heikkoa itsetuntoa, matalaa pystyvyysuskoa, alhaista kontrolliorientaatiota ja korkeaa neuroottisuutta. Lisäksi työholismi ja ylisitoutuneisuus korostuivat todetun ja uusiutuvan työuupumuksen ryhmissä.
Aineiston tuloksista
Vastaajien myönteisissä kokemuksissa tulivat esille:
-työuupumuksen vakavasti ottaminen.
-työolojen muokkaaminen.
-työn priorisoinnin tukeminen.
-työnohjauksen saaminen.
-työuupumuksen vakavasti ottaminen.
-työtehtäviin tehtiin kehittämissuunnitelma työssäjaksamista tukemaan.
-työpaikan ja työterveyshuollon välinen keskusteluyhteys koettiin toimivaksi.
Vastaajien kielteisissä kokemuksissa tuli esille, esimerkiksi seuraavanlaisia kokemuksia:
-Vastuu jätettiin yksin työntekijälle.
-Työhön liittyviä muokkauksia ei tehty tai niitä ei nähty tarpeellisina
-Työntekijää syyllistettiin
-Työn kuormittaviin tekijöihin ei puututtu työntekijän toiveista huolimatta, vaan niitä mitätöitiin toteamalla:”Kaikilla täällä on paljon töitä”.
-Sairauslomalta palattiin entistä haastavampaan tilanteeseen, koska työt olivat jääneet poissaolon ajalta tekemättä.
Mitä työpaikalla työuupumustilanteessa tulisi tehdä?
Työpaikalla tulisi Tampereen yliopiston Työrlämän tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden mukaan työuupumustilanteessa:
– puuttua nopeasti työhön, sekä työn tekemiseen liittyviin haasteisiin, ja varhaisiin, lieviin työuupumusoireisiin.
-Ottaa työuupumusoireet vakavasti.
-Ymmärtää ilmiön työperäisyys ja sen vaatimat yksilölliset toimenpiteet työssä.
-Muokata työtä työntekijää kuunnellen ja osallistaen.
-Seurata pitkäjänteisesti tilannetta ja työn muokkauksen toimivuutta.
Keskittyä työn piirteiden muokkaamiseen, tarjota mahdollisuutta arvojen ja työtoiminnan reflektointiin, mahdollistaa riittävän pitkäaikaiset työkentelytyyliin, työn merkityksen ja yksilöllisten voimavarojen pohdintaan keskittyvät yksilöpsykologiset interventiot.
Mistä työuupumus johtuu?
Haitallisten työolosuhteiden lisäksi työuupumuksen toistuvaan uusiutumiseen kytkeytyivät työntekijän persoonallisuus, toimintatapa työssä ja suhde työhön, kuten korkea hyväksynnän tarve muilta, ylisitoutuneisuus ja työholismi.
Oma reflektio
Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen sekä stressinhallinnan kouluttajana päätöswebinaarin julkistus huolestuttaa. Kymmenillä työpaikoilla vierailleena olen nähnyt omin silmin, miten monille työpaikoille osataan hankkia työtä helpottavia välineitä, kuten seisomatyöpöytiä, ergonomisia tuoleja, näppäimistöjä ja hiiriä, kirkasvalolamppuja ym. Osalla työpaikoista on liikuntatila, jossa on esimerkiksi kuminauhoja, jumppapalloja tai puolapuut, joita voi hyödyntää taukojen aikana. Eri asia on se, voiko niitä taukoja pitää vai ei.
Mieleeni nousivat työolosuhteet myös meteli, ilman puhtaus, työtilan lämpö, jotka myös vaikuttavat työntekoon. Lisäksi, mikä merkitys on yhteiskunnallisilla muutoksilla vaatimuksineen ja suorittamiseen. Muutamina esimerkkeinä tuli mieleeni esimerkiksi naisten laajempi työelämään tulo ja työstä saadusta palkasta eläkkeen kertyminen 1940-luvulla, lasten pääsy päiväkoteihin 1970-luvulla, mikä muutti monissa perheissä työntekoa, eri vuosikymmenten inflaatiot ja deflaatiot. Esimerkiksi 1970-luvulla rahan arvo eräässä vaiheessa nousi nopeasti ja työmies saattoi lyhentää asuntolainaansa nopeastikin pienellä palkallaan.
Mikä merkitys on ollut kaupungistumisella, työpaikkojen sijainnilla ja työn perässä muuttamisella kotitalouksien talouteen, palkan riittämiseen perheelle ja monia muita asioita.
Mielenkiinnolla kuulisin, missä yrityksissä on sellaisia työpaikkoja, joissa noudatetaan toimialalla voimassaolevaa työehtosopimusta, työntekijät saavat pitää heille kuuluvat tauot, jos työhön kuuluu matkustaminen, siitä on järkevästi sovittu sekä työnantajan että työnantajan kesken päivärahoineen.
Ajattelen nimittäin niin, että ihmistä uuvuttaa työssä lisäksi sellaisetkin ´itsestäänselvät asiat´, kuten jos joutuu taistelemaan itselle kuuluvista peruseduista, kuten tauoista, lisistä tai lomista.
Työntekijän persoonallisuuspiirteisiin tai persoonaan, toimintatapaan työssä ja suhdetta työhön, kuten korkea hyväksynnän tarve muilta, ylisitoutuneisuus ja työholismi, voi työstää esimerkiksi coaching-prosessissa tai työnohjauksessa. Tarvittaessa tukea näitä jopa terapiassa.
Lähteet
Suomen tietotoimisto (STT).
Työuupumus uusiutuu huolestuttavan usein: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70855400/tyouupumus-uusiutuu-huolestuttavan-usein?publisherId=69818730&lang=fi
Työuupumuksen alkulähteillä tutkimushanke: www.tuni.fi/fi/tutkimus/tyouupumuksen-alkulahteilla
Valtioneuvosto: Miten hallita työuupumusta– käytäntöjä meiltä ja muualta. https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=48201
