Yhteistyön ytimessä

Mitkä tekijät luovat puitteet hyvälle yhteistyölle? Miten työyhteisön jäsenten erilaiset totuudet rakentavat yhteistyötä? Mistä arvot kertovat? Entä, miten ne kytkeytyvät työn arkeen? Entä, millä tavoin suunnata huomiota onnistumisiin ja vahvistaa ihmisyyttä kohtaamistilanteissa.

Työyhteisön käsikirjoitus kumpuaa kulttuurista. Se sisältää vallitsevat arvot, totuudet ja toimintamallit. Käyttäytymisellä ilmaisemme, miten sijoitamme itsemme käsikirjoitukseen ja työyhteisön tarinan eri osiin. Työyhteisön ydin on ihmisten välinen toiminta.

Ammenna arvoista

Tärkeintä on sovittaa omat arvot työn arvojen sisälle. Alakulon, angstin tai piinaavan pahoinvoinnin taustalta tarkentuvat usein elämättä jääneet, tai omasta mielestä pölyttyneet arvot. Joskus arvot eivät edes sovi ihmiselle.

Tiukimmin ihminen pitää kiinni arvoista. Niiden yli emme anna minkään, tai kenenkään kävellä, eikä niistä ole helppo luopua. Arvot ovat tunnekokemuksia, joita jopa yksinkertaiset tapahtumat herättävät ihmisissä

. Kahvilla käynti kollegan kanssa, ajan antaminen omaisen kuulumisille, tai seurakuntalaisen asioiden hyvä hoito voivat olla työntekijälle tärkeimpiä asioita. Arvot ovat kokijalleen konkretiaa ja sata prosenttisesti totta. Arvot löytyvät myös tunteidemme takaa.

Tässä ajassa johdon julkilausumat:”Työntekijät ovat tärkein arvomme”,  jää sanahelinäksi, ellei se toteudu käytännössä työntekijöiden sisäisinä kokemuksina. Työntekijät tarvitsevat päivitetyt arvot ja konkretian, miten arvot näkyvät työn arjessa. Julkilausutut arvot ovatkin helposti päivittämättä jääneitä historiajäämiä.

Pelisäännöt

Työssä asiat eivät aina luista suunnitelmamme mukaan. Yhteistyö kysyy kanttia ja muutosketteryyttä,  erilaisuuden sietokykyäkin.  Mutta ennen kaikkea pelisääntöjä. Yhteisesti sovittuja. Ne avaavat sen, mitä työyhteisössä on mahdollista tehdä, miten asioita voi tehdä, mistä saa tukea tai millä tavoin kunkin työ on tärkeätä.
Kokemuksen kautta opimme luomaan erilaisia toimintamalleja vuorovaikutustilanteissa olemiselle.

Ihmiset alkavat kokea arvostuksen tunteita, kun heidän kanssaan keskustelee heille tärkeistä ja merkityksellisistä asioista.

Maailmankuva

Monille meistä monistakin työotteista tuttu ajatus `maailma ja maailmankuva ovat eri asoita, todentuu yhteistyössä. Jokaisella ihmisellä on oma maailmankuvansa. Tällä maapallolla niitä on tarkalleen 7,7 miljardia erilaista. Ihminen on aina oman maailmankuvansa keskellä.

Maailmankuvan kautta määrittyy se, mitä ihminen voi tai ei voi tehdä, mitä hän tietää asioista, tai mitkä ovat hänen ennakkokäsityksensä. Oman maailmankuvan rajat tulevat näkyviksi toisen ihmisen aikaansaamissa reaktioissa itsessä. Maailmankuva avaa yksilön hallinnan ja sallinnan maiseman.

Arvostava haastattelu

Amerikkalaisen professorin David Cooperriderin 1980-luvulla kehittämä menetelmä, joka etsii yksilöistä, yhteisöistä ja ympäristöistä vahvuuksia, myönteisiä tulevaisuuden kuvia ja auttaa systemaattisesti rakentamaan yhteistoimintaa niiden pohjalta.

Miten vastaisit alla oleviin kysymyksiin:
-mistä tunnet työssäsi  ylpeyttä?
-missä tänään koit onnistumisen tunteita?
-mikä työssäsi innostaa?
-minkälaisia toiveita ja odotuksia sinulla on työltä?
-mitä arvostat työkavereissasi?

Pienin askelin keskusteluaiheiden muuttaminen asioihin, joissa keskitytään onnistumisiin alkaa tuottaa ihmiselle arvostuksen tunteita. Kun ihminen alkaa arvostaa itseään, muutos – mikä tahansa tulee mahdollisemmaksi. Myös työyhteisössä, sillä asioita voi katsoa myös ´mikä on mahdollista-ruudun´ takaa.

Luo voimauttavia yhteistarinoita

Työpaikan yhteisissä keskusteluissa voidaan kirkastaa toimintatavat, avata yhteisössä vallitsevia ajattelumalleja ja suunnata keskusteluissa huomio kohti sitä, miten yhteisö tulee onnistumimaan, epäonnistumisten sijaan. Sillä se, mihin huomio yhteistyössä suuntautuu, lisääntyy ja vahvistuu.

Ei ole ihan sama, mitä tarinaa työyhteisö yhdessä rakentaa. Tarinat, joiden merkityksiin sisältyy paljon kielteisiä näkökulmia tai ajatuksia kahlitsevat työntekijöitä. Siksi sanaharkat ja  ratkaisemattomat ristiriidat kanattaa selvittää, ettei perustyön tekeminen ajaudu tukkoon.

Yhteistyö voi olla avointa, kitkatonta, kasvattavaa ja mukavaa, kun tarkistat aika ajoin, miltä osin olet valmis kehittämään itseäsi, itsetuntemustasi ja näkökulmiasi. Jo pienikin muutos omassa toiminnassa, saa aikaan muutoksen koko työyhteisön systeemissä. Työhyvinvointipäivän ei tarvitse olla kerran vuodessa. Se voi olla joka päivä.