Koronan sai monet eri toimialoilla toimijat digiloikkaamaan samanaikaisesti suurinkin digiharppauksin.
Ihmiset, jotka eivät tavallisesti arjessa ole käyttäneet digitaalisia välineitä, opettelevat nyt nopeasti toimimaan uusien välineiden kanssa.

Toimialakohtaisesti murros näkyy eri tavoin. Digitalisoituminen tuo toisille uusia ammatteja ja apua työn tekemiseen, toisille stressiä ja harmaita hiuksia.  Se, miten teknologia tulee omaan työhön, aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa, ja se olisi tulisi huomioida ja tunnustaa. Antaa aikaa sopeutua ”uuteen normaaliin”.

 

Digitalisaatio

Digitalisaation murroksessa ihmistä tarvitaan työssä eri tavalla kuin aiemmin.   Työantajan tärkeä tehtävä on järjestää riittävästi aikaa uuden teknologian omaksumiselle ja ottaa se ihmisten ehdoilla käyttöön. Kaikille aloille tulee viestintäkanavia lisää ja yhteydenpitäminen ja -pitovälineet asiakkaaseen kasvavat,

Teknologia tuo voimavaroja, kun se nopeuttaa ja helpottaa työtä, keventää kuormitusta, vapauttaa aikaa merkitykselliseen tekemiseen, auttaa saavuttamaan työn tavoitteet ja innostaa ihmistä.

• Sairaalasiivouksessa uhkina voivat olla virukset, tartuntataudit, ja vaarallisten jätteiden käsittely. Ne aiheuttavat terveyshaittoja. Kun vaaralliset työt siirtyvät robotille, se tukee myös siivoojien terveyttä, Mäkiniemi muistuttaa.

 

• Teknologia kuormittaa, jos se vaikeuttaa työn tavoitteiden saavuttamista, monimutkaistaa työprosesseja, aiheuttaa lisätyötä, turhauttaa tai toimii huonosti, tarkentaa Mäkiniemi teknostressin aiheuttajia.

 

Anna aikaa

Digitaalista muutosta ja työn teknologisoitumista kannattaa yrittää hyväksyä. Kun uusien teknologioiden käyttöä voi opetella pienin askelin, omaan tahtiin, oppiminen tuottaa hallinnan ja pystyvyyden tunteita.

 

• Teknologian aiheuttamat muutokset on helpompi hyväksyä, kun työntekijää kannustetaan ja hän voi itse vaikuttaa asiaan. Jos opetetaan, miten teknologia toimii avaamatta tarkemmin sitä, miten työprosessi muuttuu, asia ei etene. Uusi teknologia tulee tuoda omien työtehtävien kautta esille, ei vain kertomalla ”paina nappia” ja ”tee näin”. Työntekijälle tulee avata koko työprosessi. Perehdyttäminen sujuu paremmin, jos perehdyttäjä ymmärtää työn sisältöä. Samaa työtä tekevät, jo osaavammat teknologian käyttäjät, voivat myös olla työyhteisössä uutta oppivalle merkittävästi avuksi, Mäkiniemi kannustaa.

 

Teknologian oppimiseen liittyvä pystyvyyden tunne on tärkeä. Se syntyy pienistä kokeiluista, pienin askelin. Kun työntekijä näkee, miten toinen käyttää uutta teknologiaa tai robottia, lisää se luottamusta omaan oppimiseen ja selviytymiseen.

Uuden opetteleminen kuormittaa. Hetkeksi työn hallinta laskee ja normaali työnteko menee sekaisin. Alussa teknologia kuormittaa, sitten sujuvoittaa.

• Puhtauspuolella voidaan pian esimerkiksi asentaa työpinnoille sensorit, jotka mittaavat, missä pitää siivota ja minkä verran. Käsipyyhkeiden käyttötiheyttä ja täyttötarvetta seurataan teknologian avulla. Erilaisen mittaustiedon pohjalta siivoustarpeet tulevat selkeämmin esille. Kiinnostavaa on myös se, tuleeko meille yhä enemmän itsestään puhdistuvia materiaaleja, Mäkiniemi innostuu ideoimaan.

 

Teknostressiä aiheuttavat

• Pelko työn menettämisestä
• Uudet teknologiat
• Käyttöönoton vaatima työ ja aika
• Pakkokäyttö ja työtapojen muuttaminen
• Tekniset- ja käytettävyysongelmat
• Tuen puute
• Toisten neuvominen ja opettaminen
• Osaamattomuus
• Vähäinen ”teknologinen pystyvyyden tunne”
• Kielteiset asenteet/tunteet
• Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen

 

Vahvista etätyön imua

• Tieto: Pysy ajan tasalla – kysy, jos et tiedä.
• Taito: Opettele – pyydä apua, jos et osaa.
• Mielipide: Kerro mielipiteesi – osallistu keskusteluun.
• Aika: Varaa aikaa – tee kalenterimerkintöjä.
• Koulutus: Osallistu koulutukseen/kouluttakaa työpaikalla toisianne.
• Odotukset: Selvitä odotukset. Kerro, jos sinulta odotetaan kohtuuttomia asioita.

 

 

 

Artikkelin taustalle haastateltiin Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemeä.