Ihmisyydessä on hyvä muistaa, että luontaisesti aivomme ovat virittyneet huomaamaan epäkohtia, uhkia ja vaaroja. Aivomme eivät ole luontaisesti myönteisesti virittyneitä, positiivisia tai kannustavia, vaan näitä taitoja tulee erikseen harjoitella.
Aivojemme perusasetusten ylläpitoon ei ole syytä, sillä vain aniharvalla elämässä selviytyminen on tänä päivänä kiinni luolamiehen vaistoista
ja niiden käytöstä. Siksi mieltä voi ja kannattaa harjoittaa huomaamaan hyvää ympäristössä, toisissa ja itsessä.
Tutkimusten perusteella jo kahden viikon harjoittelun jälkeen voi huomata muutoksia ajattelussa ja ehkä jopa hitusen asenteissa.
Siksi kannattaa kokeilla harjoittaa kiitollisuutta.
Se mihin suuntaat huomion, lisääntyy ja kasvaa.
Niin kiitollisuuskin. Lähes ihmeitä alkaa tapahtua kun alat hiljalleen arvostaa ja kiittää elämässäsi itsestään selvinä pitämistäsi asioista, kuten
juoksevasta vedestä, kuluneesta päivästä, kauniisti kukkivasta kukasta ikkunalla, voista jääkaapissa ja kohtaamistasi ihmisistä ympärilläsi.
Kuulostaako liian lällyltä tai siirappiselta? Voi olla, mutta kokeile silti, saatat yllättyä.
Kiitollisuus ja kyky tuntea kiitollisuutta muuttaa aivojen rakennetta. Näin ihmisestä tulee onnellisempi ja terveempi.
Jo tähän mennessä kesää olen itse havahtunut kohtaamieni ihmisten kanssa keskustellessa moniin ihmisten mukanaan kantamiin elämän haasteisiin, mitkä haastavat arkea ja hyvinvointia.
Mistä oikeastaan olla kiitollinen jos asiat tuntuvat lomallakin itsestään selvyyksiltä? Niinpä, siinä hyvä mahdollisuus treenata ja haastaa omaa mieltä kohti kiitollisuutta.
Itse olen kohtaamisissa havainnut jo monia kiitollisuuden aiheita, joita arjen tiimellyksessä saatan toisinaan pitää tavallisina ja itsestään selvinä.
Tälläisiä ovat esimerkiksi hammastarkastukseen ajan saaminen omalta hyvinvointialueelta,
ehjällä ja toimivalla pyörällä ajaminen, ilman kipuja nukkumaanmeneminen sekä mahdollisuus käydä monissa pyörällä tai kävellen taidenäyttelyissä ja kulttuurikohteissa.
Museokortti on minulle henkilökohtaisesti avannut monia ovia uusiin taiteen maailmoihin sekä kulttuuripaikkoihin. Museokortin uusi vuosihinta taitaa olla 86 e ja jos
käyttöä on runsaasti, tai käyt vaikka Pääkaupunkiseudulla kerran kesässä esimerkiksi Ateneumissa, Amos rexissa, Helsingin Taidemuseossa, Heurekassa ja Kiasmassa, se maksaa jo itsensä takaisin.
Harjoita kiitollisuutta eri vuorokaudenaikoina:
1. Aamusta. Kirjoita ylös tai mieti mielessäsi, mistä asioista haluaisit tulla olemaan tämän päivän aikana kiitollinen.
2. Päivällä. Ajasta puhelin muistuttamaan parin-kolmen minuutin kiitollisuushetkestä keskellä päivää. Käy tämän aikana läpi kiitollisuuden aiheita tuntien myös kiitollisuutta.
3. Illalla, ennen nukkumaanmenoa. Palauta mieleen kolme-viisi hyvää asiaa päivästä.
Ne voivat olla mitä tahansa pieniä tai isoja asioita. Voit käydä asioita läpi mielessäsi, puhua ne ääneen tai kirjoittaa ylös muistikirjaan.
Kiitollisuuden aiheita
Kun herkistyt aistihavainnoille löydät kuin itsestään kiitollisuuden aiheita ihmisistä, kohtaamisista, luonnosta, taiteesta tai lähes mistä vaan. Mitä kiitollisemmalla mielellä itse kohtaan toisia ihmisiä, sen vaivattomammin mieleni saa kannateltua ärtyneen, väsyneen tai valittavankin henkilön ajatuksia mielessä. Voisin ajatella että kykyni mentalisoida myös vahvistuu.
Kiitollisuus ja ikääntyminen
Harvardin yliopiston tekemässä tutkimuksessa 7/2024 osoitettiin, miten kiitollisuutta kokevat ihmiset elävät muita pidempään. Iäkkäille ihmisille kiitollisuuden kokeminen voi tuottaa erityisen tärkeitä tunteita yhteydestä ja merkityksellisyydestä, mikä voi edistää terveyttä tutkimuksessa kerrotaan.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 49 275 naisen vastauksia, tulokset osoittivat, että kiitollisuuden kokemisen ja pidemmän eliniän välillä oli yhteys.
henkilöillä, joilla oli korkein kiitollisuuden taso, oli 9 prosenttia pienempi riski kuolla kuin henkilöillä, joiden kiitolllisuuden taso oli matalin. Ilmestyessään 2024 tutkimus oli ensimmäinen, jossa todettiin ettei kiitollisuus vaikuta vain mielenterveyteen, vaan sillä on vahva yhteys pidempään elämään.
Nuoremmissa ikäluokissa kiitollisuuden tunteella on jo todettu yhteys pienempään mielenterveysongelmien riskiin, onnellisuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Tutkimus julkaistuun arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä.
Kiitollisuus on yksi voimakkaimmista hyvinvointia tuottavista tunteista, sillä se lisää myönteisiä tunteita.
Broaden and Built -teoriassaan (Myönteisten tunteiden laajentumisteoria) psykologian tohtori Barbara Fredrickson havaitsi miten myönteisyys avartaa havaintokykyä ja ajattelua:
myönteisessä tunnetilassa ihminen havaitsee ympäristöstään laajemmin, kuin kielteisessä tunnetilassa.
Tätä selittävät se, että aistien laajentumisen lisäksi mahdollistuu avarampi henkinen tila, jossa on helppo olla tekemisissä toisten kanssa, ottaa vastaan ja antaa tukea ja palautetta.
Myönteisten tunteiden merkitys työyhteisössä
Myönteiset tunteet parantavat työsuoritusta ja työilmapiiriä.
Aiheita löytyy mistä vain: perhe, oma näkökulma, elämänasenne, luonteenlaatu, luonto, ystävät, lemmikki. Kiitollisuuden harjoittelussa voi olla tavoite kohti kukoistuslukua 3:1, eli saavuttaa taito tuntea kolmea myönteistä tunnetta yhtä kielteistä kohtaan. Kiitollisuuden harjoittelua hyödyntävät jotkut psykoterapeutikin asiakastyössään.
Esimerkiksi Emmons, R. & Crumbler, C. (2011) esittävät että kiitollisuus on emotionaalinen tila ja elämänasenne, joka toimii inhimillisenä voimavarana yksilön henkilökohtaisen ja ihmissuhteisiin liittyvän hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Kuusi keinoa harjoittaa kiitollisuutta:
1. Kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa. Kirjaa kolme-viisi tai useampi kiitollisuuden aihe iltaisin kiitollisuuspäiväkirjaan tuntien samalla kiitollisuuden tunnetta.
2. Sanoita ja ilmaise kiitollisuutta, aina kun voit ja siltä tuntuu kaupan kassalla, apteekissa asioidessa tai postinjakajan nähdessäsi.
3. Meditoi kiitollisuutta.
4. Huomaa arjessa tietoisesti hetkiä joissa koet kiitollisuutta.
5. Kirjoita kirje henkilölle jota arvostat ja halutessasi lähetä se.
6. Kuvaa älypuhelimen kameralla aiheita, joista olet kiitollinen. Voit tehdä puhelimeen oman kansion kiitollisuusaiheille.
Lue lisää kiitollisuutta käsittelevistä tutkimuksista:
Ying,C et al. (2024) Gratitude and Mortality Among Older US Female Nurses
https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2820770
Emmons, R. Stern, R. (2013) Gratitude as a Psychotherapeutic Intervention
First published: 17 June 2013 https://doi.org/10.1002/jclp.22020Citations: 204
Emmons, R. & al. (2019). Gratitude.
https://psycnet.apa.org/record/2019-20160-020
Emmons, R.& Crumpler,C. (2011)
Gratitude as a Human Strength: Appraising the Evidence
Published Online:January 2011https://doi.org/10.1521/jscp.2000.19.1.56
Fredrickson, B.L. (2001). The role of positive emotions in positive psychology: The
broaden-and-build theory of positive emotions. American psychologist, 56(3), 218.
Fredrickson, B. (2011). Positivity: Groundbreaking research to release your inner optimist
and thrive. Oneworld.
