Positiivinen psykologia hyvinvoinnin tukena

Tieteenalana positiivinen psykologia rantautui Suomeen vuosituhannen alussa rytinällä. Mutta, mitä se oikein? Miten sitä voi yksittäinen ihminen tai organisaatio hyödyntää? Ja, mitä siitä on hyvä tietää?

Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden vahvistamiseen. Istuin itse kuuntelemassa positiivisen psykologian Suomeen saapumisesta juuri ja juuri 2000-luvun alussa Marika Borgin luennolla eräässä tapahtumassa. Oli valaisevaa oivaltaa, miten huomio psykologian alalla voi olla siinä, mikä saa ihmisen voimaan hyvin, tuo hänelle voimvaroja, tai ovat hänen vahvuuksiaan.

Tänä päivänä positiivinen psykologia on monialainen ja monihaarainen tieteenala. Sen tutkimuskenttään kuuluvat niin ajattelun, kuin käyttäytymisen ilmiöiden tutkiminen erilaisissa toimintaympäristöissä päiväkodeista kouluihin ja vaikka puolustusvoimiin asti (Uusitalo, 2023).

Tieteen kentällä positiivinen psykologia on tuore tieteenala. Se on virallisesti ollut olemassa noin vuoden 1990 – lopusta (Ojanen, 2023) tai vuodesta vuodesta 1998 lähtien (Uusitalo, 2023). Tämän tarkempaa perustamisajankohtaa on hankala määrittää. Positiivisen psykologian kentällä toimivat niin tutkijat, viestijät, kouluttajat kuin opettajatkin.

Arvot, hyveet, vahvuudet, myönteiset tunteet ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen

Ojanen (2023) ajattelee positiivisen psykologian olevan psykologian suuntaus, joka keskittyy ihmiselle tärkeiden arvojen ja hyveiden edistämiseen, ihmisten vahvuuksiin, myönteisiin tunteisiin ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen edistämiseen monin eri tavoin, niin arjessa kuin työssä.

Positiiviisessa psykologiassa ajatellaan ihmisten jaksavan työssä paremmin, kun työssä huomioidaan työntekijöiden vahvuudet, tunteet ja hyveet. Lisäksi tämä kasvattaa työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta. Tämä onkin ollut positiivisen psykologian tavoitteena organisaatioiden toimintaympäristöjen kehittämisen kautta työntekijöille suotuisammiksi.

Käytännössä kuitenkin harjoitteet, harjoitukset ovat yksilöharjoitteita, joilla vaikutetaan yksilöön ja hänen tapaansa ajatella, tuntea, toimia, käyttäytyä tai suunnata toimintaansa (Ojanen, 2023).

Positiivisen psykologian harjoitukset, eli interventiot

Positiivisessa psykologiassa on kymmeniä käytäntöön helposti sovellettavia ja konkreettisia harjoituksia, eli interventioita, kuten niitä tällä tieteenalalla kutsutaan.

Kouluttajana olen hyödyntänyt niitä niin työyhteisöjen kuin pienryhmien, sekä yksilöiden kehittämisen tukena. Kymmeniä kertoja olen alustanut ja ohjannut viime vuosina esimerkiksi seuraavat harjoitukset, ”Kolme hyvää asiaa”, ”Kiitollisuuskirje”, kiitollisuuspäiväkirja, huolipäiväkirja, ”Paras mahdollinen sinä, ”Ydinvahvuuksiesi käyttö uudella tavalla”, sekä lukuisat myötätuntoharjoitukset myötätuntohetkistä lauseisiin ja meditaatioihin. Pidän niistä paljon itsekin, olen kokenut niiden henkilökohtaisesti toimivan sekä edistävän kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Vastaavasti itsetuntemusta kasvattavien ryhmien kanssa ”Satunnaiset hyvät teot (Random Acts of Kindness” on ollut monien suosikki, samoin omien vahvuuksien harjoittaminen, hetken pysähtymiset, meditointi ja hehkuttaminen/ nautiskelu.

Moni koulutukissa ollut on oivaltanut, miten se, kun tietoisesti päättää suunnata huomiotaan joihinkin asioihin, aspekteihin tuottaa paremmin sitä, mitä toivoo. Esimerkiksi Kolme hyvää asiaa -harjoitus, joita moni kurssilainen, koulutettavani tuntuu tykkäävän tehdä heti aamusta, kun päivä on vasta alkamassa ja päivä voi alkaa muokata mielessään haluamanlaisekseen.

Olen henkilökohtaisesti itse havainnut, miten organisaatiokoulutuksissa positiivisen psykologian interventiota tehdessä osallistujien ei ole aina helppo heittäytyä kesken työpäivän, tai aamulla pian töihin tullessaan harjoituksiin, etenkään, jos interventio ei tunnu omalta, tai itselle luontevalta.

Tässä arvelen olevan taustalla monilla mieleen ja kehoon vaikuttavien harjoitteiden käyttämättämyyden, tai outouden – ei ole aiemmin tehnyt ja tuntuu oudolta alkaa ajatella vaikka hyviä asioita, etenkin, jos mieli on täynnä haasteita, tai huolia.

Tällöin kouluttajana olen antanut mahdollisuuden kokeilla kokemusta harjoituksesta ja lopettaa harjoitus, jos sen tekeminen tuottaa tuskaa, tukalaa olotilaa.

Kymmeniä positiivisen psykologian harjoituksia olen käyttänyt itse henkilökohtaisesti sekä kouluttanut eri koulutuksissa ryhmille. Tämä on monesti auttanut harjoitteiden soveltamisessa, koska omaan niistä itse henkilökohtaista kokemusta. Lisäksi eri interventiot uppoavat hieman eri tavoin eri osallistujiin, ryhmiin ja työyhteisöihin.

Koen lisäksi itse, että harjoitukset auttavat uskomaan syvemmin omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin elämässä kuin työssä, sekä suuntamaan tarkemmin ja valikoidummin huomiota elämässä haluttuihin asioihin.

PERMA - malli - positiivisen psykologian tunnetuin teoria

Amerikkalainen Pennsylvanian yliopiston psykologian professori Martin E.P. Seligmanin kehittämä PERMA-malli on yksi kiistatta tunnetuimmista positiivisen psykologian hyvinvointia kokonaisvaltaisesti käsittävistä malleista. Malli käsittää ihmisen hyvinvointia ja onnellisuutta kokonaisvaltaisesti tarkastellen niitä viiden eri tekijän kautta. PERMA koostuukin viidestä eri ulottuvuudesta, jotka auttavat edistämään ja ylläpitämään niin kokonaisvaltaista yksilön kuin organisaation hyvinvointia. Mallin eri tekijät edistävät siten koko työyhteisön jäsenten hyvinvointia.

PERMA -malli ja sen eri ulottuvuudet

1.Positiiviset tunteet (Positive emotions): Positiivisten tunteiden kokemisen ja ilmaisemisen tärkeys hyvinvoinnille. Voi sisältää iloa, onnea, kiitollisuutta, tyytyväisyyttä, muita positiivisia tunnetiloja.

2.Sitoutuminen (Engagement): Sitoutuminen tarkoittaa ”syvällistä” uppoutumista tehtävään, toimintaan, jossa aika ja tietoisuus itsestä katoavat. Sitoutumisen kokeminen voi tulla esille esimerkiksi kirjoittamisessa, luovassa työssä, harrastuksissa tai mielekkäissä projekteissa.

3.Suhteet (Relationships): Ihmissuhteet ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys hyvinvoinnille. Laadukkaat suhteet, läheisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne toisiin ihmisiin edistävät onnellisuutta.

4.Merkitys (Meaning): Merkityksellisyyden tunne syntyy siitä, että ihmisellä on tarkoitus tai päämäärä elämässään, joka voi liittyä työhön, perheeseen, vakaumuksiin, palvelun tarjoamiseen yhteisölle ym. Merkityksellisyyden kokeminen elämässä tuo tunnetta elämän tarkoituksesta.

5.Saavutukset (Accomplishments): Saavutusten tavoittelu ja onnistuminen omassa elämässä voi tarkoittaa ura- ja koulutustavoitteiden saavuttamisen, henkilökohtaisten tavoitteiden täyttymisen tai itsensä ylittämisen elämän eri osa-alueilla.

PERMA-mallin mukaan nämä viisi elementtiä ovat keskeisiä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja tarjoaa keinoja näiden tekijöiden vahvistamiseen elämässä.

Yhteenveto

Positiivinen psykologia on vielä kehittyvä ja yhä laaja-alaistuva tieteenala, jonka saralta tulemme tulevaisuudessa lukemaan mitä erilaisempia tutkimuksia erilaisine tutkimusasetelmineen. Se, tuoko positiivinen psykologia apua maailmalaajuisiin mielenterveyden haasteisiin, kuten ahdistus tai masennus, aika näyttää. Hyvä että tämä tieteenala löysi paikkansa tieteiden kentällä.